JyrkiPaldn

Jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua suomalaisten tulokehityksestä

  • Kuva 1: palkkatulojen kehitys tulokymmenyksittäin ja BKT/CP käypiin hintoihin
    Kuva 1: palkkatulojen kehitys tulokymmenyksittäin ja BKT/CP käypiin hintoihin
  • Kuva 2: omaisuutulojen kehitys ja BTK/CP käypiin hintoihin
    Kuva 2: omaisuutulojen kehitys ja BTK/CP käypiin hintoihin
  • Kuva 3: omaisuus- ja palkkatulojen osuuksien kehitys tuotannontekijätuloista
    Kuva 3: omaisuus- ja palkkatulojen osuuksien kehitys tuotannontekijätuloista
  • Kuva 4: palkkatulojen osuus tuotannontekijätuloista
    Kuva 4: palkkatulojen osuus tuotannontekijätuloista
  • Kuva 5: saatujen tulonsiirtojen kehitys tulokymmenyksittäin ja BKT/CP käypiin hintoihin
    Kuva 5: saatujen tulonsiirtojen kehitys tulokymmenyksittäin ja BKT/CP käypiin hintoihin
  • Kuva 6: maksettujen tulonsiirtojen osuus tuotannontekijäntuloista tulokymmenyksittäin
    Kuva 6: maksettujen tulonsiirtojen osuus tuotannontekijäntuloista tulokymmenyksittäin

Suomalaisten tulokehitys on ollut jatkuvasti tapetilla vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen. Äänekkäimmin äänessä ovat olleet pääasiassa suomen talousliberaalin siiven edustajat ja pääoman edunvalvontajärjestöt, kuten kokoomusnuoret, EK ja yksittäiset mediapersoonat. Kaikki tuntuvat näkevän suomalaisten palkkatason liian korkeaksi. Työntekijäpuoli on keskittynyt tekemään lähinnä myönnytyksiä ja yrittänyt epätoivoisesti pitää edes nykyisistä eduista ja palkoista kiinni. Milloin asiaa on perusteltu sillä kuinka ihmisten tuottavuus ei ole noussut, milloin sillä kuinka ay-liike ei jousta lainkaan, ja milloin sillä että suomalaiset työttömät ovat laiskoja ottamaan huonopalkkaisia työpaikkoja vastaan. Jokainen perustelu on hyvän propagandamallin mukaan puolitotuus asiasta.

 

Työntekijöiden tuottavuus ei ole noussut, joten palkatkaan eivät voi nousta!

 

Olennaisin asia tämän väitteen ymmärtämiseksi on se, mitä tuottavuudella tarkoitetaan. Kansantajuisesti sen voisi ymmärtää tarkoittavan sitä millä panoksella(työ ja resurssit) saadaan tuotettua mitäkin hyödykkeitä, mutta talouskeskustelussa käytettynä termin merkitys on ihan jotain muuta. Sitä käytetään kuvaamaan BKT:n ja tehtyjen työtuntien suhdetta. [1] Tuolla määritelmällä on hyvin vähän tekemistä tuon kansantajuisen termin kanssa, eikä se välttämättä edes riipu merkittävässä määrin työntekijöiden itsensä toiminnasta. Kysyntä, hintamekanismin laajan skaalan muutokset, pääoman sijoituskohteet ja kilpailevien sijoituskohteiden menestys muuttavat tuottavuutta, vaikka itse työntekijöiden puurtaminen ei muuttuisi mitenkään suuntaan eikä toiseen. Raha ja Talous-blogissa selvitetään hyvin tuottavuuden suhdanneherkkyyttä, ja erityisesti sen suhdetta kysyntätekijöihin. [2]

 

Pääomatulojen ja palkkatulojen suhde täytyy oikaista!

 

A-Studiossa Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen julisti jotakuinkin näin:

"[...] mutta eihän tässä sopimuksessa(hallituksen yhteiskuntasopimuksessa) mistään muusta ole ollutkaan kysymys kuin työn ja pääoman välisen tulonjaon oikaisemisesta mitä tapahtui vuoden 2007 jälkeen. Siitä siinä on koko ajan ollut puhe ja kaikki järkevät ihmiset ovat sen koko ajan ymmärtäneet." [3]

 

Väite on varsin mielenkiintoinen, sillä palkkojen kehitys on ollut BKT:n kehitykseen verrattuna jokseenkin vaatimatonta kaikkina tilastoituina vuosina, ja vuonna 2008 palkkatulot jossain määrin joustivat BKT:n romahduksen mukana. Oletettavasti jousto selittyy ainakin osaksi työttömyyden seurauksena, sillä palkat eivät yleisesti ottaen helposti jousta alaspäin. Vähiten joustoa tapahtui kahdessa matalimmassa tulokymmenyksessä(I & II), sekä mielenkiintoisesti korkeimmassa tulokymmenyksessä(X). [kuva 1]

 

Omaisuustulojen kehitys sen sijaan on ollut BKT:n kasvua nopeampaa, vaikka vuoden 2008 pudotus aiheuttikin takapakkia kehitykseen. Kaikkien tuloluokkien omaisuustulot ovat kasvaneet vuodesta 1995 yli 50%, mutta merkittäviä omaisuustuloja on vain parhaiten tienaavalla kymmenyksellä, joten muita ei ole kuvassa huomioitu. [kuva 2]

 

Pääomatulojen osuus tuotannontekijätuloista* on kasvanut roimasti 90-luvun puolestavälistä alkaen. Suhteellisen nopeasti osuus tuplaantui, jonka jälkeen se jäi sahaamaan edestakaisin suhteellisen pienillä vaihteluilla. [kuva 3] Palkkatulojen osuuden kehitys on ollut paljon pienempiliikkeistä, mutta siihen selitys löytyy palkkatulojen paljon korkeammasta osuudesta. Historiallisen alhaalla palkkatulojen osuus oli vuonna 2007, jonka jälkeen Vartiaisen mainitsema tulonjaon "vääristymä" tapahtui. [Kuva 4] Pikemminkin voisi siis sanoa että 2007 jälkeen ei tapahtunut tulonjaon merkittävää vääristymää, vaan tulonjako sinä vuonna oli poikkeuksellinen.

 

Nykyiseen sosiaaliturvaan ei yksinkertaisesti ole varaa!

 

Saatujen tulonsiirtojen** kehitys on ollut huomattavasti paljon niin palkkatulojen, omaisuustulojen, kuin BKT:nkin kasvuvauhtia hitaampaa. Saaduissa tulonsiirroissa tapahtui merkittävä hyppy ylöspäin vuonna 2008, mutta mielenkiintoisesti se ei koskenut juuri lainkaan kolmea alinta tulokymmenystä, jotka ovat sosiaaliturvan varassa elävien vähävaraisten ja pätkätyöläisten joukko. [Kuva 5]  Hypyn täytyy siis johtua pääasiassa ansiosidonnaisten ja eläkkeiden maksun kasvusta.

 

Maksettujen tulonsiirtojen*** osuus tuotannontekijätuloista on puolestaan laskenut suhteellisen tasaisesti vuoteen 2011 asti. [Kuva 6] Huomattavaa on myös että maksettujen tulonsiirtojen osuus tuotannontekijätuloista ei suinkaan kasva progressiivisesti tulojen mukana, vaan näyttää olevan hyvinkin epäsäännöllinen. Suoratkaan verot eivät siis todellisuudessa ole progressiivisia.

 

Entä sitten?

 

Näiden lukujen valossa näyttäisi vahvasti silti että Suomessa on vuodesta 1995 saakka kevennetty verotusta ja pidetty tulonsiirtojen kehitys minimaalisena. Osittain seurauksena tuosta politiikasta, ja osittain markkinakehityksestä johtuen,  tuloerot ovat kasvaneet, varallisuus kertynyt, ja pääoman osuus tulonjaosta on kasvanut. Tuo kehitys otti hieman takapakkia vuonna 2008 globaalin markkinashokin seurauksena, mutta mitään historiallisesti radikaalia muutosta tulonjakoon ei silloinkaan tapahtunut. Tuon tapahtuman varjolla talousliberaalisiipi on kuitenkin tarrannut voimalla härkää sarvista, ja ajaa nyt suorastaan raivolla poliittisia muutoksia, jotka muuttaisivat tulonjaon kehitystä entistäkin enemmän pääoman eduksi.

 

Onko tämä tulonjaon kehitys mielestäsi se suunta johon kannattaa mennä? Jos tähän suuntaan on tarkoitus mennä vain hetkellisesti, voiko meillä koskaan olla riittävästi muskeleita kammeta kehitystä jälleen rakennetun hyvinvoinnin jakamiseen? Etenkään jos kolmikanta puretaan, tai yhtä osapuolta heikennetään merkittävästi?

 

*Tuotannontekijätulo tarkoittaa palkkatuloista, yritystuloista ja omaisuustuloista syntyvää kokonaistuloa

**Saadut tulonsiirrot pitävät sisällään sairausajan toimeentuloturvan, toimintarajoitteisuuteen liittyvän tuen, vanhuuden turvan, lesken ja muiden omaisten tuen, lapsiperheiden etuudet, työttömyysturvan, asumisen tuet, opintoetuudet ja muun toimeentuloturvan.

***Maksetut tulonsiirrot pitävät sisällään verot ansiotuloista, verot pääomatuloista, kunnallisverot ja muut maksetut tulonsiirrot.

Kuvien luvut ovat peräisin tilastokeskukselta. [4 ja 5]

Kuvissa on käytetty kotitalouksien lukemia, koska henkilökohtaisia tietoja ei ole saatavilla. Lukuja ei voi jakaa suoraan kotitalouksien keskimääräisillä henkilömäärillä, koska lapset ja erikokoiset kotitaloudet vaikuttavat lopputuloksiin, eikä voida olla varmoja ovatko saadut tiedot kotitalouksittain laskettuja tietoja käyttökelpoisempia. Kysyttäessä voin kuitenkin esittää samat graafit myös jaettuna kotitalouksien keskimääräisillä henkilömäärillä.

 

1. http://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-datasets/-/TSDEC310

2. http://blogit.image.fi/rahajatalous/tuottavuushyppy-vaatii-kokonaiskysyntahyppya/

3. http://areena.yle.fi/1-2449625 noin 18:40

4. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjkt/050_tjkt_tau_105.px/?rxid=da536871-4863-4f92-8d2e-0bccaf6bb62b

5. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kan__vtp/030_vtp_tau_031.px/?rxid=da536871-4863-4f92-8d2e-0bccaf6bb62b

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat