*

JyrkiPaldn

Kreikka - ollako vai eikö olla?

  • Kuva 1: Kreikan velka suhteessa BKT:hen 1988-2007
    Kuva 1: Kreikan velka suhteessa BKT:hen 1988-2007
  • Kuva 2: Kreikan BKT 1988-2007
    Kuva 2: Kreikan BKT 1988-2007
  • Kuva 3: Kreikan vienti
    Kuva 3: Kreikan vienti
  • Kuva 4: Kreikan kauppatase
    Kuva 4: Kreikan kauppatase
  • Kuva 5: Kreikan julkinen kulutus
    Kuva 5: Kreikan julkinen kulutus
  • Kuva 6: Kreikan BKT kriisiaikana
    Kuva 6: Kreikan BKT kriisiaikana
  • Kuva 7: Kreikan velka suhteessa BKT:hen
    Kuva 7: Kreikan velka suhteessa BKT:hen
  • Kuva 8: Kreikan hintaindeksin kehitys
    Kuva 8: Kreikan hintaindeksin kehitys
  • Kuva 9: Kreikan sektoreiden arvonlisäys
    Kuva 9: Kreikan sektoreiden arvonlisäys
  • Kuva 10: Kreikan BKT:n pitkäaikainen kehitys
    Kuva 10: Kreikan BKT:n pitkäaikainen kehitys
  • Kuva 11: GINI-arvon kehitys maittain
    Kuva 11: GINI-arvon kehitys maittain

Taasko taviksen kirjoittama Kreikka-blogi?

 

Jokainen on varmasti jo kurkkuaan myöten täynnä erinäisiä Kreikkaan liittyviä kirjoituksia, ja niin olen jossain määrin minäkin. Haluan kuitenkin kirjoittaa omat ajatukseni paperille, koska nähdäkseni keskustelu Kreikan tilanteesta on suureksi osaksi melko yksipuolista. Toisaalta huudetaan kuinka Kreikka ei voi elää velaksi päivääkään enempää ja toisaalta huudetaan että velkaantumistahti pitää kiihdyttää ennennäkemättömän korkeaksi, jotta talous saadaan uudelleen kasvu-uralle. Hyvin harvassa tuntuvat olevan kirjoitukset, jotka pyrkivät selittämään auki erimielisyyksiä ja niihin johtavia syitä - ainakaan kansankielellä. Parhaani mukaan yritän tehdä juuri noin ja selvittää Kreikan kriisiä kronologisesti.

 

Liittyminen EU:hun ja Euroon

 

Ennen euroon liittymistä Kreikan talous oli vallitsevasta uusklassisesta näkökulmasta katsottuna huonoilla kantimilla. Kreikan valtionbudjetti oli alijäämäinen ja rakenteelliset ongelmat - kuten veronkierto ja korruptio - olivat huomattavia. Rehellisesti toimien Kreikka ei olisi edes päässyt Euron jäseneksi, ainakaan senaikaisten liittymiskriteereiden valossa. [1] Kreikan hallitus kuitenkin ryhtyi toimiin tilanteen parantamiseksi, joskin hyvin hämärin ja ... moninaisin keinoin. Se pyrki tavoitteeseensa esimerkiksi maksamalla merkittäviä summia yhdelle maailman suurimmista liikepankeista, Yhdysvaltalaiselle Goldman Sachsille, jotta se auttaisi Kreikkaa piilottamaan velkojaan. [2]

 

Kukaan ei varmasti kiistä Kreikan hallituksen epärehellisyyttä ja toiminnan tuomittavuutta, mutta asiassa tullaankin usein varsin mielenkiintoisiin johtopäätöksiin. Joskus Kreikan nykyistä hallitusta pidetään syyllisenä tuohon petokseen, ja joskus suomalaisessa poliittisessa retoriikassa jopa Kreikan kansaa ajatellaan yhtenä ainoana entiteettinä, joka on vastuussa vuosikymmeniä sitten tapahtuneista läpimädäksi korruptoituneen hallituksen toimista. Mikä loistaa poissaolollaan on kritiikki Goldman Sachsia kohtaan.  Usein markkinoiden erinomaisuutta perustellaan juuri sillä että yksityiset yritykset ovat aina vastuussa toimistaan ja että markkinoiden näkymätön käsi kuluttajaohjauksen muodossa kyllä pitää huolen että epäeettisesti toimivat yritykset tuhoutuvat parempien tieltä. Kreikan tapauksessa näin ei ainakaan ole käynyt, vaan päinvastoin Goldman Sachs on tienannut Kreikka-episodilla miljardeja, samalla kun Kreikan hallitukset ovat vaihtuneet niin usein ettei perässä pysy ja kreikan kansa on kärsinyt historiallisen rajusta sisäisestä devalvaatiosta. Näyttäisi siis vahvasti siltä että julkinen valta oli tekemisistään vastuussa, samaan aikaan kun yksityinen yritys tienasi valheellisesta ja petoksellisesta toiminnasta ilman minkäänlaisia seuraamuksia. Kiistämätöntä kuitenkin on että Kreikka ei liittynyt euroon asianmukaisesti tai rehellisesti.

 

Hulpea velkaantumisen aika

 

Usein väitetään Kreikan ottaneen huimat määrät eurolainaa, mutta todellisuudessa Kreikan velkaantuminen tapahtui pääasiassa jo ennen euroon liittymistä(2002). Käytännössä Kreikan velkaantuminen kuitenkin tapahtui aikaisemmin solmittujen Maastrichin sopimuksen(1992) ja ECU-kytkennän(1979-1999) aikana. Käytännössä Kreikan oli niiden avulla mahdollista velkaantua muiden Euroopan maiden tuella ilman pelkoa luottokelpoisuuden merkittävästä heikkenemisestä tai sen valuutan arvon romahtamisesta. Vuonna 1990 Kreikka ylitti jo Euroopan komission suositteleman velkaantumisrajan(60% suhteessa BKT:hen). (kuva 1)

 

Velkaantumisesta puhuttaessa täytyy kuitenkin aina muistaa että julkinen velka ei ole sama asia kuin yksityisten yritysten ja henkilöiden velka. (Julkista) velkaa ei oteta pelkästään laskujen maksamista, kertahankintaa tai edes investointia varten, vaan velan tehtävä Maastrichin sopimuksen alaisuudessa on toimia myös kierrossa olevan rahamäärän ja inflaation sääntelijänä. Ideaalisesti tuon tietysti soisi tapahtuvan markkinaehdoin siten että markkinat luovat ja allokoivat rahan tarpeen mukaan, ja että rahamäärän sääntely tapahtuisi pelkästään ohjauskorkojen välityksellä. Tuo politiikka on kuitenkin osoittautunut varsin toimimattomaksi, sillä vaikka korot ovat käyneet jopa negatiivisina, inflaatio on vajonnut alle huomattavan matalan tavoitetason. Ilman kiertävän rahamäärän kasvamista ei ole inflaatiota, eikä kukaan voi tienata ilman että se on toisilta pois*. Julkisen velkaantumisen ainoa realistinen vaihtoehto on siis velkaantua yksityisesti.

 

Euroopan komission suosittelema velkaantumisraja on hyvin mahdollisesti vain poliittinen päätös, vaikka sitä on pyritty perustelemaan julkisen velan talouskasvua hidastavalla vaikutuksella. [3] Tuota yhteyttä on kuitenkin kritisoitu varsin onnistuneesti. [4] Jonkinlainen mekanismi velkaantumisen hillitsemiseksi kuitenkin on hyvä olla, sillä yhden euromaan velkaantuessa kaikki euromaat maksavat siitä inflaation kautta. Kreikassa velkaantumisen kausi kuitenkin oli hyvin vahvaa talouskasvun aikaa. (kuva 2)

 

2008 talouskriisi

 

Kreikan tähänastisen taloushistorian suurin ongelma koettiin 2008 talouskriisin seurauksena. Suureksi osaksi Yhdysvalloista lähtenyt kriisi levisi nopeasti Eurooppaan ja iski vahvasti Kreikkaan, joidenkin arvioiden mukaan pääasiassa heikentyneen ulkomaisen kysynnän vuoksi. Kreikan vienti laskikin melko jyrkästi vuoden 2009 lopussa (kuva 3), mutta maan kauppatase oli heikentynyt tasaisesti ainakin vuodesta 2001 saakka (kuva 4). Talouskriisin syitä ja seurauksia on hankala erotella, mutta pelkästään Kreikan syytä se ei ollut. Kreikan taloustilanne oli kuitenkin jo valmiiksi niin heikko että se laukaisi maassa valtavan kriisin välittömästi.

 

Miten kriisiä hoidettiin?

 

Kreikan kriisiä lähdettiin hoitamaan Euroopan komission suositusten mukaisesti talouskuripolitiikalla. Talouskurin riskit olivat hyvin niin komission kuin IMF:nkin tiedossa.

 

Talouskuripolitiikan ainoa riski ei ole heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elintason heikkeneminen, vaan on otettava huomioon että yksityinen ja julkinen sektori ovat todellisuudessa hyvin tiukassa symbioosissa(jos todellista eroa on olemassakaan). Niiden välisestä yhteydestä kertoo esimerkiksi fiskaalikerroin, joka kuvaa kulutuksen ja BKT:n yhteyttä. Lähes jokainen julkisesta velkaantumisesta leikattu euro on pois kierrosta ja siten myös yksityiseltä sektorilta. Suomen poliittisessa keskustelussa on käytetty hyvin epärehellistä retoriikkaa, jonka mukaan julkinen kulutus on pois yksityisestä kulutuksesta. Niin ei kuitenkaan ole, vaan suhde kulkee nimenomaan päinvastoin. Leikkaamalla sata euroa julkisesta kulutuksesta ei saada sataa euroa lisää yksityiselle sektorille, vaan leikataan kerrannaisvaikutuksista riippuen muutamasta kympistä useampaan sataseen pois. Jokainen asumistuesta leikattu euro on pois yksityisiltä vuokranantajilta ja suurin osa tulonsiirroista tai julkisen sektorin palkoista leikatuista euroista on pois yksityisiltä kaupoilta, rakennusliikkeiltä ja palveluntarjoajilta.   

 

IMF:n vuoden 2009 julkaisussa esitetään hyvin vaihtelevia fiskaalikertoimia. [5] Pääsääntöisesti kertoimet ovat välillä 0,5-1, mutta esimerkiksi julkaisussa mainitussa Dalsgaard, André, and Richardson(2001) -tutkimuksessa on arvioitu euroalueen julkisen kulutuksen fiskaalikertoimeksi 1,9. Tuon arvion mukaan jokaista säästettyä euroa kohti BKT siis laskee enemmän kuin säästön verran, ja siten julkinen velkaantuminen suhteessa BKT:hen vain kasvaa säästöjen seurauksena. Heikki Patomäen mukaan IMF julkaisi 2013 tutkimuksen, jonka mukaan eurokriisimaiden aiemmat talousennusteet olivat empiirisen datan valossa perustuneet aivan liian alhaisiin kertoimiin. [6] Kertoimet ovat siis hyvin vaikeasti ennustettavissa ja parhaatkin rautaisten asiantuntijoiden laskemat monimutkaiset arviot vain karkeita arvioita. Kreikan tapauksessa empiirisen datan valossa talouskuripolitiikka oli erityisen tuhoisaa. Hyvin mahdollisesti yksi merkittävä tekijä oli/on Kreikan talouden rakenne, sillä ylivoimaisesti suurin osa kreikan taloudesta(noin kolme neljännestä) on kotimarkkinoita.

 

 Kreikassa talouskuripolitiikka aloitettiin lähes välittömästi kriisin jälkeen, eikä siihen ole tähänkään päivään mennessä tullut suurta muutosta. (kuva 5) Kreikkalaisten epäonneksi BKT lähti kuitenkin säästöjä jyrkempään laskuun, ja siten velkaantuminen suhteessa BKT:hen vain kasvoi. (kuvat 6 ja 7) Kaiken kaikkiaan Kreikassa tehtiin historiallisen kova "sopeuttamisohjelma" - tai rumemmin ilmaistuna sisäinen devalvaatio - ja sen jälki on ollut katastrofaalista. BKT on laskenut 27%, palkat ovat laskeneet 37%, eläkkeet suurimmillaan jopa 48%, julkisen sektorin työntekijöitä on vähennetty 30% ja kulutuskysyntä on laskenut 33% ja työttömyys on räjähtänyt 27%:iin. [7] Suomen poliittisessa keskustelusta välittyy helposti kuva että Kreikassa ei ole kokeiltukaan talouskuripolitiikkaa ja että Kreikkalaiset ovat tiukasti pitäneet kiinni saavutetuista eduistaan. Onpahan oikealta laidalta lauottu jopa että Kreikkalaisten palkat ja eläkkeet pitäisi vieläkin puolittaa nykyisestä. [8] Jokainen eläkeläinen voi katsella omaa eläkekuittiaan ja kuvitella mitä tapahtuisi jos sen summa jaettaisiin neljällä, ilman että maan hintataso laskisi(Kreikassa se on kriisin aikana noussut!). (kuva 8)

 

Ennen Syrizan valtaantuloa talouskuripolitiikka alkoi puremaan ja asiat olivat hyvin!

 

Kreikan talous tosiaankin kasvoi vuoden 2014 kolme neljännestä ennen Syrizan vaalivoittoa. Tätä on useissa yhteyksissä pidetty osoituksena siitä että talouskuripolitiikka tuotti hedelmää ja että Kreikan talous oli taas nousukierteessä. Kasvusuunta oli kuitenkin erittäin kyseenalainen, sillä se selittyy pääasiassa turismisektorin lievällä kasvulla. Niin tuotanto-, kiinteistö- kuin rakennussektorikin jatkoivat supistumistaan läpi koko vuoden 2014. (kuva 9) [9]

 

Kreikan kriisi olisi ohi, jos veronkiertoon puututtaisiin!

 

Niin olisi, ja niin olisi varmasti moni muukin kriisi. Euroopan unionin alueella veronkierron arvioidaan olevan noin 1000 miljardia euroa vuosittain. Kreikan osuus tuosta potista on noin 20-25 miljardia euroa. Kreikkalaiset ovat siis noiden arvioiden mukaan hieman euroalueen keskiarvoa pahempia veronkiertäjiä, mutta eivät edes kovin merkittävästi. Arviot Suomen veronkierrosta vaihtelevat välillä 4-10 miljardia, joten pahimman arvion mukaan Suomen veronkierto on asukasta kohden määrällisesti jopa yhtä suurta kuin Kreikassa(pienimmän arvion mukaan). Suhteellisen turvallisesti voi kuitenkin väittää että myös Suomessa veronkierto on helposti kestävyysvajetta suurempaa.

 

Toisin kuin edeltävät Kreikan kriisihallitukset, Tsipraksen hallitus on pyrkinyt ottamaan jyrkän kannan Kreikan veronkiertoon. Esimerkiksi IMF:n vuonna 2010 toimittama Lasarden lista on pölyttynyt toimistossa ilman toimenpiteitä Syrizan vallannousuun asti, mutta johti sittemmin toimenpiteisiin. Syrizan hallitus on myös perustanut kokonaan uuden toimielimen veronkierron kitkemiseksi ja nimittänyt "antikorruptio"-ministerin hallitukseensa. Kreikan veronkierto on kuitenkin suhteellisen yleistä kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja siksi tehtävä on osoittautunut erittäin hankalaksi. Tilastoituja tuloksia ei nähdä ainakaan vielä pariin vuoteen ja mielikuvatulokset ovat yhtä tyhjän kanssa. Se ei tietenkään estä populisteja huutelemasta asiasta.

 

Suomessa hallitukset ovat lähestyneet ongelmaa hyvin eri kantilta. Vuonna 2011 Kiviniemen hallitus helpotti veronkiertoa massiivisesti hallintarekisterilailla ja nyt korkein oikeus on hallituksen hiljaisella hyväksynnällä tarjoamassa veronkiertäjille syytesuojaa. Populisteilla olisi siis erinomainen tilaisuus näyttää esimerkillä että me emme ole Kreikan(ennen Syrizaa) kaltainen veronkierron hyväksyvä maa, torpata nuo muutokset ja ryhtyä Syrizan tavoin aktiivisiin toimenpiteisiin veronkierron kitkemiseksi.

 

Kreikkalaiset ansaitsevat talouskuripolitiikan seuraukset, koska heidän hyvinvointinsa oli rahoitettu epärehellisillä lainoilla!

 

Näinkin voisi asian tulkita. Kreikan BKT:n kehitys pitkällä aikavälillä osoittaa että ilman 1990-luvun puolivälistä 2008 vuoteen jatkunutta "kuplaa" Kreikka olisi hyvin lähellä nykyisestä tilannetta. (kuva 10) Tuohon kun lisätään kuinka Kreikka on huijannut itsensä euroon ja ollut valheellinen milloin mistäkin, voidaan kritiikkiä pitää periaatteessa ihan aiheellisena. Nykyisillä talouden pelisäännöillä(joita ei pitäisi käsitellä luonnonlakeina, kuten nykyään tunnutaan tekevän) Kreikkalaisten elintaso ja BKT tosiaankin ovat korkeampia kuin mitä he "ansaitsisivat".

 

Nopeasti ajateltuna ongelma tässä ajattelussa ovat tuloerot ja talouskasvun epätasaisesti jakautuva hyöty. Nyrkkisääntönä talouskasvusta hyötyvät eniten varakkaat, kun taas köyhimmät eivät juuri lainkaan. Talouskuripolitiikassa asetelma kääntyy päälaelleen; pääasiallisina maksajina ovat köyhät rikkaiden luistellessa selvillä vesillä. Erityisesti Yhdysvalloissa - ja osittain jopa Suomessa - tuo on ollut, ja on edelleen, selkeä kuvio.

 

Kreikassa tilanne on kuitenkin varsin kummallinen ja monimutkaisempi. Kasvuvuosina hyvätuloisimman 10%:n osuus kaikista tuloista laski hieman, kun taas huonotuloisimman osuus kasvoi. [10] Kreikka onkin yksi harvoista maista, jossa tuloeroista kertova GINI-indeksi on laskenut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. (kuva 11) Periaatteessa siis kaikkiin tasapuolisesti osuva talouskuripolitiikka ei olisi Kreikan tuloerojen suhteen lainkaan hälyttävää. Noin ei kuitenkaan valitettavasti taida olla, vaan suurimpina kärsijöinä ovat olleet työttömiksi jääneet nuoret sekä julkisista palveluista ja tulonsiirroista riippuvaiset vähävaraiset. Joillain alueilla on huhupuheiden mukaan jopa huutava pulaa lääkkeistä.

 

Kreikkaan on pumpattu valtavat määrät veronmaksajien rahoja, eikä niitä saada koskaan takaisin!

 

Kyllä, Kreikkaan on pumpattu rahaa. On kuitenkin epärehellistä väittää sitä "veronmaksajien" rahoiksi niin kauan kun meidänkin alijäämämme on suurempi kuin Kreikkaan menevä rahavirta. Keskustelussa on jäänyt myös hyvin huomiotta että merkittävimmät rahavirrat Kreikkaan tapahtuivat ennen Syrizaa, vieläpä talouskurimyönteisen hallituksen aikana. Välittömästi Syrizan valtaantulon jälkeen Kreikka ilmoitti ettei se aio pitää kiinni sille asetetuista talouskuriehdoista ja vastauksena EKP rajoitti Kreikan pankkijärjestelmän likviditeettia vakuusvaatimuksia nostamalla. EKP on myös nostanut Kreikan alueen lyhyttä korkoa muuta euroaluetta korkeammalle, jättänyt Kreikan tuhannen miljardin lainapapereiden osto-ohjelman ulkopuolelle ja rahoittanut Kreikkaa lähinnä hätärahoituskassan kautta. Toisin sanoen Kreikan rahapolitiikka on ollut muuta euroaluetta tiukempaa, juuri päinvastoin kuin Suomen poliittisesta keskustelussa käytetystä retoriikasta ymmärtäisi. [11]

 

Miksi rahahanoja ei vain suljeta?

 

Täysin toimimaton ja romutettu talous on todennäköisesti Euroalueelle paljon pahempi riippakivi kuin velkaelvytettävä Kreikka. Ilman hätärahoitusta Kreikka ei kykene euroalueella toimimaan, vaan sen talous käytännössä pysähtyisi täysin. Siitä seuraisi uskomattomien inhimillisten kustannusten lisäksi myös erittäin vakavia taloudellisia ongelmia. Romutetun talouden jälleenrakentaminen kestää vuosikymmeniä, ellei jopa satoja.

 

Miksi Kreikkaa ei vain heitetä ulos Eurosta ja vaikka EU:stakin?

 

Grexitistä puhutaan, mutta hyvin haluttomia siihen tuntuvat olevan niin Syriza, EU kuin USA:kin. Erityisen mielenkiintoiseksi kuvion tekee Kreikan geopoliittinen rooli ja Euroopan yhtenäisyys. Venäjällä odotellaan takuulla jo innolla josko Kreikka saataisiin eroamaan EU:sta, ja sen seurauksena aiheutettua kokonainen ketjureaktio ravistaen koko euroalueen yhtenäisyyttä. Samanlaisen ketjureaktion voisi aiheuttaa myös Kreikan rahapolitiikan ja talouskurin höllennys. Ainakaan Italialaiset, Espanjalaiset ja muut kriisimaat tuskin haluaisivat katsella vierestä Kreikan erityisoikeutta. Euroopan yhtenäisyyden rakoileminen avaisi Venäjälle täysin uusia taloudellisia ja geopoliittisia mahdollisuuksia Euroopan mantereella ja jopa globaalisti. Ns. "läntisellä arvoyhteisöllä" on siis varmasti kovat intressit pitää Kreikka pulkassaan, ja saada se sitoutumaan takaisin talouskuripolitiikkaan. Sen jokainen on varmasti jo huomannut täälläkin vellovasta Kreikka-propagandasta.  

 

*Kovan linjan libertaarit uskovat että deflaatio on vain hyvästä, mutta pääosin se katsotaan pahaksi asiaksi

 

Huom. tekstissä on sekoitettu kahta käsitettä keskenään, koska en löytänyt niille erillisiä suomenkielisiä käännöksiä. Käsitteet ovat GNI(gross national income) ja GDP(gross national product). Kumpaankin on viitattu BKT:nä.

En ole sen enempää talouden kuin historiankaan asiantuntija, vaan kovasuinen harrastaja, ja siksi onkin hyvin mahdollista että tekstissä on asiavirheitä ja väärintulkintoja. Jos huomaat selkeän sellaisen ja kykenet perustelemaan miksi tieto on virheellinen, huomauta asiasta niin myönnän virheeni ja korjaan sen.

 

1. http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication8013_en.pdf

2. http://web.archive.org/web/20100305175636/http://www.businessinsider.com...

3. http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/pdf/coc/2012...

4. http://ac.els-cdn.com/S0022199615000690/1-s2.0-S0022199615000690-main.pd...

5. http://www.imf.org/external/pubs/ft/spn/2009/spn0911.pdf

6. http://patomaki.fi/2014/04/finanssikerroin-eli-suomen-tulevaisuus-osa-2/

7. http://yanisvaroufakis.eu/2015/06/18/greeces-proposals-to-end-the-crisis...

8. http://juhanisavonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197885-ero-eurosta-ei-ratk...

9. http://www.levyinstitute.org/pubs/sa_gr_5_15.pdf

10. http://gini-research.org/system/uploads/447/original/Greece.pdf?1370090519

11. http://blogit.image.fi/rahajatalous/euroopan-keskuspankki-kampeaa-kreikk...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat