JyrkiPaldn

Hei me talkoillaan!

  • Kuva 1: Kulutusverojen regressiivisyys
    Kuva 1: Kulutusverojen regressiivisyys
  • Kuva 2: keskimääräinen veroaste (lähde: Yle, MOT - Lisää rahaa Suomen rikkaille)
    Kuva 2: keskimääräinen veroaste (lähde: Yle, MOT - Lisää rahaa Suomen rikkaille)
  • Kuva 3: veroasteen ja tulojen vertailu (lähde: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904)
    Kuva 3: veroasteen ja tulojen vertailu (lähde: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904)
  • Kuva 4: eri tulolajien osuus bruttotuloista (lähde: Yle uutiset)
    Kuva 4: eri tulolajien osuus bruttotuloista (lähde: Yle uutiset)
  • Kuva 5: henkilökohtaisten maksettujen verojen ja saatujen tuotannontekijäntulojen osuus
    Kuva 5: henkilökohtaisten maksettujen verojen ja saatujen tuotannontekijäntulojen osuus

Varakkaat maksavat jo miltei kaikki verot!

 

Niin tekevät.

Tällä viikolla mediakenttää on järisyttänyt tieto siitä kuinka parhaiten tienaava kymmenys maksaa yli 75% koko valtion tuloverokertymästä. Se pitää paikkaansa, mutta on sellaisenaan varsin vajavainen tieto, sillä valtion tulovero on häviävän pieni osa kaikista verotuloista. Kovatuloisin kymmenys kyllä maksaa ylivoimaisesti suurimman osan myös koko veropotista, mutta ei lähellekään yhtä kärjistetysti kuin mediassa on kirjoiteltu.

Kokonaisuudessaan Suomen verotus- ja tulonsiirtojärjestelmässä vain hieman yli kolme kymmenystä maksaa elämänsä aikana enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoina. Tuohon "nettomaksajien" joukkoon "pääsee" jos kokonaistulot kipuavat hieman vajaaseen 40 000€:hen. [1] On siis epärehellistä kiistää väitettä suurituloisten veronmaksutaakasta, sillä he ovat todellisuudessa ainoita jotka ylipäätään maksavat veroja.

 

On hyvin epäoikeudenmukaista että hyvätuloiset maksavat suhteettoman suuren kuorman veroja!

 

Hyvätuloiset toki maksavat suurimman verokuorman euromääräisesti mitattuna, mutta suhteessa tuloihinsa he eivät sitä tee. Korkeista ansiotuloista nauttivat - ja paljon kuluttavat - henkilöt maksavat kyllä huiman osuuden tuloistaan veroina, mutta vastaavasti pääasiassa pääomatuloja saavat ja maltillisesti kuluttavat suurituloiset maksavat todella pienen osuuden.

 

Oikeudenmukaisuuden filosofia tuntuu jakavan(ainakin äänekkäimmät) keskustelijat hyvin jyrkästi kahtia. Toisten mielestä on epäoikeudenmukaista että joku maksaa tuloistaan suuremman osan veroa kuin toinen, mutta taas toisten mielestä niiden joilla on varaa kuuluukin maksaa. Asiasta keskustellessa on lähes täysin mahdotonta edetä mielipideväittelyä pidemmälle, ja sama debatti on esiintynyt kirjallisuudessa jo ainakin Antiikin Kreikasta asti. Usein väittelyissä tuntuu kuitenkin unohtuvan se fakta että parin sadan lasku tonnin tuloista vaatii yksilöltä enemmän uhrauksia kuin parin sadan tuhannen lasku miljoonan tuloista. Peruselintarpeista on nimittäin huono kitsastella.

 

Suomessahan on progressiivinen verotus!

 

Verotuksessa progressiivisuus tarkoittaa että tulojen noustessa verojen osuus tuloista kasvaa. Usein toistuvista väitteistä huolimatta Suomessa ei ole todellisuudessa progressiivista verotusta, vaan uskomattoman sekava, epäselvä ja linjaton verotus. Ansiotuloverot ovat progressiivisia, mutta vastaavasti regressiiviset kulutusverot ovat kansainvälisessä vertailussa huomattavan korkealla. Pääomatuloverotus on huomattavan kevyttä, ei vain alhaisen veroprosenttinsa, vaan myös verojärjestelymahdollisuuksiensa vuoksi.

 

Kulutusverojen kuvitellaan usein olevan tasaveroja, mutta todellisuudessa ne ovat regressiivisiä veroja. Koska vähätuloinen ei kykene säästämään peruselintarpeistaan, keskiluokkainen ajattelee että maltillinen säästäminen on fiksua ja erittäin hyvätuloinen ei keksi mihin rahojaan tunkea, on olemassa hyvin yleisesti tunnistettu M(arginal)P(ropensity to)C(onsume)-ilmiö. [2] Yksinkertaisesti ilmaistuna kulutuksen suhde tuloihin ei ole lineaarinen, vaan regressiivinen. Mitä korkeammat tulot, sitä pienempi osa tulojen kasvusta menee kulutukseen. Koska kulutusverot ovat suhteessa kulutukseen, tarkoittaa se että kulutusverojen osuus tuloista laskee tulojen kasvaessa. Kuva 1 havainnollistaa asiaa. Ihan itse piirsin ja aikaa meni monta tuntia.

 

Ansiotuloverotuksen korkein aste saavutetaan nykyisellään noin 90 000€:n tulojen kohdalla, kun taas pääomatulojen korkein(kuitenkin ansiotuloja matalampi) progressio saavutetaan jo 30 000€:n rajapyykissä. Usein jää huomioimatta että ansioverotuksessa maksetaan lisäksi kunnallisvero, kun taas pääomatuloista sitä ei makseta. Lisäksi listattujen yritysten osinkotuloista 30% on verovapaita, ja listaamattoman yrityksen osingoista 0-100%. Usein kuulee, erityisesti suuromistajien suusta, kuinka yhteisövero tulee laskea pääomatuloveroon mukaan. En kuitenkaan näe tuota väitettä perustelluksi, sillä yhteisövero voidaan ajatella yrityksen maksamiksi "osingonjaon sivukuluiksi". Mikäli yhteisövero siis lasketaan pääomatuloverotukseen mukaan, tulisi ansiotuloverotukseen laskea mukaan myös yrityksen maksamat palkan sivukulut.

 

Esko Seppänen on tehnyt laajaa selvitystä rikkaiden maksamista veroista, ja niiden perusteella todellinen rikkaiden maksama veroprosentti pyörii useimmiten kymmenen ja kolmenkymmenen prosentin välillä. Koska kulutusveron osuus on rikkaiden tuloista häviävän pieni, voidaan todeta että pienituloinen, joka käyttää kaikki tulonsa kulutukseen, maksaa tuloihinsa suhteutettuna jo lähes pelkkää arvonlisäveroa enemmän kuin osa rikkaista veroja kokonaisuudessaan. Kuvassa 3 esitetty kaavio havainnollistaa verotuksen linjattomuutta, mutta se ei valitettavasti ota regressiivisiä kulutusveroja huomioon.

 

Hyvätuloisten pitääkin maksaa pienempi osuus veroja! He saavat yhteiskunnalta vähemmän!

 

Tämä ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Saadut tulonsiirrot ovat lähes yhtä suuret kaikissa tuloluokissa. [1] Ylivoimaisesti suurimman osan kaikista tulonsiirroista vie eläke, jonka suuri vaikutus on helppo havaita. Kymmenen tuhannen euron eläkkeestä nauttiva saa kymmenessä vuodessa enemmän tulonsiirtoina kuin peruspäivärahan ja asumistuen varassa elävä 125 vuoden aikana. Hyvätuloiset saavat vähän suhteessa tuloihinsa tai maksamiinsa veroihinsa, mutta euromääräisesti he saavat lähes yhtä paljon kuin muutkin.

 

Varakkaiden omistajien saama hyöty yhteiskunnalta ei tietysti rajoitu pelkkiin tulonsiirtoihin, vaan he hyötyvät suunnattomasti myös Suomen koulutetusta työvoimasta, rauhallisesta yhteiskunnasta, toimivasta infrastruktuurista ja mikä tärkeintä, hyvin mahdollisesti maailman parhaasta omaisuuden suojasta. Sama pätee luonnollisesti myös hyvätuloisiin. Ilman hyviä toiminnan edellytyksiä eivät yritykset pystyisi toimimaan ja palkkaamaan heitä. Tärkeimmäksi ja vaikeimmin arvioitavaksi seikaksi voidaan kuitenkin nostaa viimeisenä mainittu omaisuuden suoja. Mitä tiheämmin omaisuus on kertynyt, sitä vaativammaksi ja haastavammaksi sen suojeleminen käy, ja sitä suurempi merkitys omaisuuden koskemattomuudella on kaikkien yhteiskunnan jäsenten kannalta. Tuskin on sattumaa että liberaaleissa markkinatalouksissa, joissa varallisuus on keskittynyt hyvin tiheään(esim. Hong Kong, Singapore, Yhdysvallat ja Britannia) on moninkertainen määrä(ja raskaammin aseistettuja!) poliiseja verrattuna sosialistisiin pohjoismaihin Tanskaan, Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan.

 

Verotusta ei voi enää nostaa, koska nyt ollaan noustu jo kipurajoille!

 

Keskustelu verotuksesta ja erityisesti sen kehityksestä on ollut varsin mielenkiintoista seurattavaa. Sitä seuratessa syntyy helposti käsitys että veroaste olisi Suomessa noussut huomattavasti, mutta se ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kokonaisuudessaan keskimääräinen veroaste on laskenut maltillisen tasaisesti 80-luvun lopulta alkaen, mutta suurituloisimman prosentin osuus on suorastaan romahtanut. [3&4] Pääasiassa tuo kehitys selittyy muutoksilla varallisuusverotukseen sekä pääoma- ja yritysverotukseen, mutta myös ansiotuloverot ovat hieman laskeneet. [5] Verotuksen painottuminen alemmas olisi varmasti näkynyt jo sellaisenaankin, mutta lisäksi tuloluokkien tulot ovat kasvaneet varsin epätasaisesti. Alimman tulokymmenyksen tulot ovat kasvaneet vuodesta 1995 vain noin 17%, kun taas ylimmän tulokymmenyksen tulot ovat kasvaneet noin 56%. [6] Todennäköisesti pääasiassa näiden tekijöiden yhteisvaikutus on näkynyt hyvin myös varallisuuden keskittymisessä. Vuodesta 1994 kaikki paitsi varakkain kymmenys on menettänyt osuuttaan maan varallisuudesta, kun taas varakkain kymmenys on kasvattanut sitä roimasti. [7]

 

Mitä pitäisi tehdä?

 

Selventää Suomen verotusta ja tulonsiirtoja siten että jokainen tietää mitä maksaa ja mitä saa missäkin elämäntilanteessaan. Nykyinen sillisalaatti on johtanut aivan käsittämättömään tilanteeseen, jossa verojen osuus tuloista on täysin linjaton, lakikirja on pidempi kuin Marxin pääomatrilogia(en mene tästä kyllä takuuseen) ja joudutaan palkkaamaan tutkijoita selvittämään kuka maksaa ja kuinka paljon. Hyvä aloitus olisi yhdistää kaikki tulot tulonlähteestä riippumatta saman verotuksen alle, yhdenmukaistaa yrityksen maksamat sivukulut kummassakin tapauksessa ja muuttaa osinkojen verovapaa osuus verovapaaksi könttäsummaksi noista "yhteistuloista".

 

Lisäys 17.06.2015:

 

Eläkkeen rinnastaminen tulonsiirtoihin on saanut aikaan jonkin verran kritiikkiä, ja ihan aiheellista sellaista. Mainittakoon kuitenkin että lähes aina kun Suomen tulonsiirtojen kasvamista kritisoidaan propagandistisesti, lasketaan niihin eläkkeet mukaan. Onko eläkkeiden tarkastelu tulonsiirtoina sitten asiallista vai ei, en osaa sanoa. Joka tapauksessa asiaan pitäisi suhtautua tasapuolisesti kummastakin näkövinkkelistä lähestyttynä.

 

Lisäys 25.07.2015:

 

Lisätty kuva 5.

Kuvan tiedot on haettu tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta. [6] Kuvassa esitellään tuotannontekijäntulot(joka sisältää ansiotulot, pääomatulot ja yritystulot), sekä maksetut suorat verot(sisältää ansiotuloveron, pääomatuloverot, kunnallisveron ja muut maksetut tulonsiirrot) jaoteltuna tulokymmenyksittäin. Lukemat on jaettu eri tuloluokkien asuntokuntien keskikoolla, jolloin on saatu henkilökohtaiset keskimääräiset arvot. Kuten kuvasta näkyy, ei kenenkään maksutaakka suhteessa tuloihin ole merkittävästi suurempi kuin kenenkään muunkaan. Edes suorien verojen osalta. Pienituloisin kymmenys saa kaikista tuotannontekijäntuloista 1,21% ja maksaa kaikista suorista veroista 1,21%. Suurituloisin kymmenys saa tuloista 31,2% ja maksaa veroista 32,83%.

 

Muokkaus 20.12.2015:

 

Vaihdettu kuva 1 paremmin havainnollistavaan ja paremmin todellista tilannetta vastaavaan kuvaan.

 

1. http://yle.fi/uutiset/nain_hyvinvointivaltio_tasoittaa_tuloeroja__tulons...

2. http://en.wikipedia.org/wiki/Marginal_propensity_to_consume

3. http://yle.fi/aihe/sites/aihe/files/migrated/mot_ohjelmat/u3219/keskimaa...

4. https://

5. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/laskelmat/palkansaajan-tuloveroprosent...

6. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjkt/050_tjkt...

7. http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2013/vtutk_2013_2015-04-01_tie_001_fi....

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Dylan Rafferty
Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

1. Sinä päivänä kun raha keksittiin erkanivat työn arvo ja ansaitseminen lopullisesti toisistaan. Yksilön saamat tulot eivät kerro ansaitsemisesta eikä työn arvosta vaan asemasta vaikuttaa omaan osuuteen tulonjaossa.
2. Raha syntyy velasta ja on tarkoitettu kiertämään eli välittämään transaktioita eikä holvaantumaan jonkun tileille. Velalliset ovat talouden sankareita ja holvaajat konnia.
3. Kasvuttomassa taloudessa, joka on siis tulossa, täytyy tuloihin ja varallisuuteen kohdistuvien marginaaliverojen saavuttaa jollakin varallisuustasolla 100 %, muuten kansakunnan vakaus menetetään. Eli jos joku nousee sosioekonomisella portaikolla, jonkun toisen on laskeuduttava, siis kasvuttomassa taloudessa. Siinä pähkinä purtavana yhteiskuntasuunnittelulle kannustavuuden säilyttämiseksi taloudessa.

Eli itku liiallisesta verotuksesta on lähinnä ymmärtämättömyyttä kansantalouden toiminnasta.

Jyrki Paldán

Aika pitkälle samaa mieltä lukuunottamatta viimeistä kohtaa. "Holvautuvat" varat voi korvata myös luomalla uutta rahaa, oli se sitten velan kautta tai painettuna. Luonnollisesti vain jos se allokoidaan oikein. Nykyäänhän lähes kaikki tuoreestakin varallisuudesta päätyy lähes suoraan rikkaimpien pusseihin, eikä siten kierrä asianmukaisesti pyörittääkseen taloutta tehokkaasti.

Clayton Christensenin luento käsittelee rahan kiertoon liittyviä ongelmia hyvin avartavasti luennossaan:

https://www.youtube.com/watch?v=_ukREOADEKM

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kohta 3 ei itse asiassa ole mielipide vaan puhdasta logiikkaa siitä mitä kasvuton talous aiheuttaa tulonjaolle. Yksinkertainen matemaattinen yhtälö, ei muuta.

Käyttäjän IskoSalminen kuva
Isko Salminen

Hyvä ja niin tasapuolinen kirjoitus kun tästä aiheesta mielestäni on edes mahdollista kirjoittaa.

Yksi asia jäi kuitenkin mieleen: ovatko eläkkeet tulonsiirtoa? Eikö eläkkeet makseta jokaisen omasta palkasta, ja näin siis vain omaa siirrettyä ansiota? Tämä on itselläni ollut aina ymmärrys, mutta tietämys tässä kohtaa vähän heikkoa, siksi kysymys.

Jyrki Paldán

"ovatko eläkkeet tulonsiirtoa?"

Hyvä kysymys.

Eläkkeet ovat toisaalta, ainakin periaatteen tasolla, "tulonsiirto" itseltä itselle. Todellisuudessa asia ei taida kuitenkaan olla ihan noinkaan, vaan eläkemaksut ja -korvaukset eivät kulje ihan käsi kädessä. En ole asiaan perehtynyt sen enempää, mutta ymmärtääkseni nykyään eläkkeitä maksetaan enemmän kuin aikanaan eläkeläisten maksamat maksut olisivat mahdollistaneet. Toisinsanoen eläkkeet ovat osaksi tulonsiirtoa eläkeläisiltä itselleen, ja osaksi työssäkäyviltä eläkeläisille, ellen ole pahasti erehtynyt. Huomionarvoista on myös että esimerkiksi työttömyyskorvaus on ainakin osaltaan tulonsiirto itseltä itselle, jos on ollut jossain vaiheessa elämäänsä verojen nettomaksajana. Sama pätee luonnollisesti myös esim. nettomaksajien lapsilisiin jne.

Valtion budjetissa eläkkeet lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön menoihin, ja ne kattavatkin niistä yli kolmanneksen(noin kaksi kertaa enemmän kuin kuntien sosiaalitoimen valtionosuus ja työttömyyskorvaus yhteensä). Veropotissa kiertäviä rahoja ei yksilöidä, joten on käytännössä mahdotonta "korvamerkitä" rahaa.

http://www.valtionbudjetti.fi/

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Eläke on hallinnollinen järjestely ja osa monimutkaista tulonjakojärjestelmää. Aikoinaan joku ehkä ajatteli että rahastoimalla eläkerahat ja sijoittamalla ne suomalaiseen yritystoimintaa voidaan eläkkeet rahoittaa yritystoiminnan pääomatulojen kautta eli korkojen ja osinkojen avulla. Ajatus oli hyvä mutta todellisuus toinen. Eläkkeiden rahoitus kokonaan näin olisi vaikuttanut kansakunnan sisäiseen tulonjakoon huomattavasti, eikä se kelvannut kaikille (ks.eliitti)...joka tapauksessa eläkkeet voitaisiin hoitaa hyvin valtion budjetinkin kautta koska monen eläkeyhtiön hallinnosta on tullut vain resurssien tuhlausta ja taakka eläkejärjestelmälle. Eläkejärjestelmän tavoite on vain sijoittaa turvaavasti, ja tuottovaatimuksien noustessa tämäkin kyseenalaistuu. Eläkeyhtiöitä tarvittaisiin jos niillä olisi suora tehtävä edesauttaa suomalaisen elinkeinoelämän ja tuotannon kehittämistä. Niiden työ ei ole nyt mitään rakettitiedettä, mutta organisaatiot ja etenkin johto on kallis.

Toimituksen poiminnat